10 kysymystä asbestista ja sen purkamisesta
Päivitetty: 6.10.
Päivitetty 29.9.2026: Artikkelin tiedot on tarkistettu vastaamaan vuonna 2026 voimassa olevaa asbestilainsäädäntöä.
Asbesti on terveydelle vaarallinen aine, jota käytettiin Suomessa rakentamisessa laajasti aina 1990-luvun alkupuolelle asti. Asbestia voi tulla vastaan esimerkiksi kylpyhuone-, keittiö- ja linjasaneerausten sekä muiden vanhojen rakennusten remonttien yhteydessä.
Asbestipitoisten materiaalien purkaminen kuuluu ammattilaiselle. Asbestipurkutyötä saa tehdä vain siihen luvan saanut toimija, ja työntekijöiden on täytettävä asbestipurkutyölle asetetut pätevyys- ja turvallisuusvaatimukset.
Kun vanhassa rakennuksessa suunnitellaan rakenteita rikkovaa remonttia tai purkutyötä, on ennen työn aloittamista selvitettävä, voivatko purettavat materiaalit sisältää asbestia. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa asbestikartoitus on käytännössä olennainen osa purkutöiden suunnittelua.
Huolellisesti toteutetulla asbestikartoituksella varmistetaan, että saneerauksen pölyävät työvaiheet voidaan suunnitella ja toteuttaa turvallisesti oikeilla työmenetelmillä.
M.R. Partners Oy toteuttaa asbesti- ja haitta-ainetyöt kartoituksesta purkuun ammattitaidolla ja tehokkaasti. Palvelemme pääasiassa Uudenmaan alueella.
Kokosimme tähän 10 tärkeää kysymystä asbestista, asbestikartoituksesta ja asbestipurkutyöstä.
1. Mitä asbesti on?
Asbesti on yleisnimitys kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbestikuidut ovat erittäin pieniä, eikä niitä voi havaita paljaalla silmällä tai hajun perusteella.
Asbestipöly on terveydelle vaarallista. Hengitysilmaan vapautuneet kuidut voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin ja aiheuttaa vakavia sairauksia.
Asbestilajeja ovat esimerkiksi antofylliitti, amosiitti, krysotiili, krokidoliitti, tremoliitti ja aktinoliitti. Suomessa eri asbestilajeja on käytetty lukuisissa rakennusmateriaaleissa, kuten tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, eristeissä ja rakennuslevyissä.
Kaikki asbestilajit on syytä käsitellä asianmukaisin menetelmin. Asbestipitoista materiaalia ei tule rikkoa tai purkaa ennen kuin materiaalin koostumus ja turvallinen työmenetelmä on selvitetty.
2. Mitkä ovat asbestin vaarat?
Asbestipölyn hengittäminen muodostaa vakavan terveysriskin. Kun asbestipitoisia materiaaleja rikotaan tai puretaan, ilmaan voi vapautua erittäin pieniä asbestikuituja, jotka kulkeutuvat hengityksen mukana syvälle keuhkoihin.
Asbestille altistuminen lisää riskiä sairastua muun muassa asbestoosiin, mesotelioomaan, keuhkosyöpään ja kurkunpääsyöpään. Asbestiperäisille sairauksille on tyypillistä pitkä viive altistumisen ja sairauden toteamisen välillä.
Ehjästä ja hyväkuntoisesta asbestipitoisesta materiaalista ei yleensä aiheudu samanlaista riskiä kuin materiaalia työstettäessä. Riski kasvaa erityisesti silloin, kun asbestia sisältävää materiaalia hiotaan, porataan, sahataan tai puretaan.
Nykyinen asbestilainsäädäntö edellyttää, että altistuminen ehkäistään ensisijaisesti estämällä asbestipölyn muodostuminen ja leviäminen. Siksi mahdollinen asbesti tulee selvittää ennen purkutöiden aloittamista ja purkutyö suunnitella materiaalien perusteella.
3. Milloin ja miksi asbestia on käytetty?
Asbestin laajamittainen käyttö alkoi 1800-luvun lopulla. Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa vielä 1990-luvun alkupuolelle saakka. Eniten asbestia käytettiin 1960-70-luvuilla ja sen ajan rakennuksista sitä löydetäänkin jossain muodossa lähes aina.
Asbestia käytettiin, koska sillä oli rakentamisen näkökulmasta paljon hyviä ominaisuuksia ja terveyshaitoista ei vielä kunnolla tiedetty.
Asbesti oli rakentamisessa hyödyllistä, koska se on:
Edullinen materiaali
Palamattomana hyvä palon- ja lämmöneriste
Hyvä äänieriste
Kuitumaisena hyvä sidosaine muille materiaaleille
Lisäaineena parantanut monien aineiden kestävyyttä
Helpottanut materiaalien työstettävyyttä
4. Missä asbestia on?
Asbestia on lisätty useisiin eri rakennusmateriaaleihin, kuten maaleihin, liimoihin, sauma- ja kiinnityslaasteihin, tasoitteisiin, laattoihin, rakennuslevyihin, lämpö-, ääni-, palo- ja vesieristeisiin, sähkölaitteisiin, tiivisteisiin, ja lattiapäällysteisiin.
Asbestipitoista materiaalia löytyy erityisesti kylpyhuoneista ja muista märkätiloista, keittiöiden välitilalaatoituksista, putkieristeistä, lattiatasoitteista, julkisivulevyistä ja huopakatteista.
Asbestia on käytetty kaikenlaisissa kiinteistöissä - niin kotitalouksissa (omakotitalot, rivitalot, kerrostalot), julkisissa kiinteistöissä kuin teollisuusrakennuksissa.
Remonttien yhteydessä asbestipölyn leviämisen riski on todellinen, sillä vanhoissa rakennuksissa asbestia voi olla jäljellä merkittäviäkin määriä.
5. Mikä on asbestikartoitus ja milloin se pitää tehdä?
Asbestikartoituksen tarkoituksena on selvittää ennen purkutöiden aloittamista, esiintyykö purettavissa rakenteissa asbestia.
Rakennuttajan tai muun rakennushanketta ohjaavan tai valvovan tahon on huolehdittava asbestikartoituksesta hankkeessa, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä.
Ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee käytännössä varmistua ennen rakenteita rikkovaa purku- tai remonttityötä siitä, sisältävätkö purettavat materiaalit asbestia.
Asbestikartoituksessa:
Selvitetään kohteessa mahdollisesti käytetyn asbestin määrä, laatu ja sijainti
Otetaan tarvittaessa materiaalinäytteitä, jotka analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa
Arvioidaan materiaalien pölyävyyttä niitä käsiteltäessä tai purettaessa ja annetaan tarvittavat tiedot purkutyön suunnittelua varten
Huomioidaan myös muut mahdolliset haitta-aineet
Tulokset dokumentoidaan ja luovutetaan työn tilaajalle
Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asbestikartoituksessa on aina syytä käyttää sertifioitua asbesti- ja haitta-aineasiantuntijaa (AHA-asiantuntija).
Laadukas ja ammattitaidolla tehty asbestikartoitus säästää kustannuksia, vähentää ikäviä yllätyksiä saneerausvaiheessa ja minimoi asbestille altistumisen vaaran remontin yhteydessä.
6. Kuka saa purkaa asbestia?
Asbestia sisältäviä rakenteita ei saa mennä itse purkamaan, vaan työ tulee teettää asbestipurkutyöluvan omaavalla ammattilaisella. Työsuojeluviranomainen ylläpitää asbestipurkuluparekisteriä, johon on listattu kaikki luvan saaneet yritykset ja henkilöt.
Asbestipurkutyötä tekevältä työntekijältä edellytetään hyväksyttyä asbestipurkutyökoulutusta, voimassa olevaa lääkärin lausuntoa soveltuvuudesta asbestityöhön sekä hyväksyttyä hengityssuojaimen tiiveysmittausta. Työntekijän tulee myös olla rekisteröity asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä pidettävään rekisteriin.
Vuoden 2026 alusta lähtien asbestipurkutyöntekijän ammattipätevyysvaatimuksena on talonrakennusalan ammattitutkinnon osa "Asbestityöt".
Lisäksi työnantajan on annettava asbestityötä tekevälle työntekijälle riittävä käytännön ja teoreettinen opetus ja ohjaus esimerkiksi:
asbestin terveysvaikutuksista
turvallisista työmenetelmistä
henkilönsuojaimista
hengityksensuojainten käytöstä
pölynhallinnasta
asbestijätteiden käsittelystä
työntekijän puhdistautumisesta.
Opetus ja ohjaus on uusittava tarvittaessa ja vähintään kolmen vuoden välein.
Asbestipurkutyötä tekevien työntekijöiden terveydentilaa seurataan työterveyshuollossa, ja asbestityössä käytettävien kasvoille tiivistyvien hengityksensuojainten tiiviys on varmistettava asianmukaisesti.
7. Mitä pitää tehdä ennen asbestipurkutyön aloitusta?
Asbestipurku-urakoitsijan on tehtävä asbestipurkutyöstä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle ennen työn aloittamista.
Ilmoitus tehdään kirjallisesti ja, jos mahdollista, vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista.
Ennakkoilmoituksessa annetaan muun muassa tiedot työn luonteesta ja kestosta, työkohteesta, työn tilaajasta, asbestikartoituksen keskeisistä havainnoista, käytettävistä purkumenetelmistä, pölynhallinnasta, ilmankäsittelylaitteista ja niiden viimeisimmästä suodatustehon testauksesta sekä asbestijätteiden käsittelystä ja loppusijoituspaikasta.
Ennakkoilmoituksen lisäksi asbestipurkutyötä suorittamaan ryhtyvän on aina myös tehtävä kirjallinen asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa arvioidaan riskit ja selvitetään työn vaarat sekä niihin varautuminen, käydään läpi kohteessa oleva asbesti ja käytettävät työmenetelmät sekä nimetään vastaava työnjohtaja.
Purkutyökohteessa tehtävät käytännön valmistelut ennen työn aloitusta vaihtelevat jonkin verran riippuen kohteesta ja siitä mitä puretaan. Purkutyön kohteena oleva tila on mahdollisuuksien mukaan hyvä tyhjentää ennen työn aloitusta. Lisäksi vesi- ja sähkökalusteet on useimmiten syytä olla irrotettu ja purkutyöalue tehty paineettomaksi ja virrattomaksi. Tarvittavat toimenpiteet käydään työn tilaajan kanssa aina tarkemmin läpi ennen asbestipurkutyön aloitusta.
8. Miten asbestipurku tehdään?
Kun ennakkoilmoitus ja turvallisuussuunnitelma on tehty, voidaan kohteessa aloittaa varsinainen asbestipurku. Asbestipurkutyöalue rajataan selkeästi ja varustetaan asbestista varoittavin merkein. Muiden kuin asbestipurkutyötä suorittavien henkilöiden kulku asbestipurkutyöalueelle estetään.
Käytettävä purkumenetelmä riippuu kohteesta, mutta useimmiten asbestin poistamisessa käytetään osastointimenetelmää.
Osastointimenetelmässä purkualue eristetään ilmastollisesti muusta alueesta. Ensimmäisenä tehdään tarvittavat suojaustyöt ja rakennetaan purkualueelle osastointi vaadittavine laitteineen ja sulkutunneleineen. Jos osastoinnin sisälle jää sellaisia tavaroita, joita ei voi työn ajaksi viedä pois, suojataan ne huolellisesti. Tämän jälkeen suoritetaan varsinainen purkutyö.
Työn aikana purkualue alipaineistetaan siten, että paine-ero ympäröiviin tiloihin nähden on vähintään 5 pascalia. Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa paine-eron on oltava vähintään 10 pascalia. Paine-eron pysyvyyttä seurataan työn aikana laitteella, joka rekisteröi paine-eron ja hälyttää haitallisesta paine-eron alittumisesta.
Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa on käytettävä osastointimenetelmää. Osastointimenetelmää käytetään myös silloin, kun purettavan materiaalin asbestipitoisuudesta ei ole varmuutta.
Purkutyöstä syntyneet asbestijätteet pakataan tiiviisti, merkitään asbestista varoittavin merkein ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle asbestijätteelle osoitettuun paikkaan.
Asbestipurkutyön jälkeen kohteesta otetaan ilmanäyte, jolla todennetaan tilan puhtaus. Ilmanäyte toimitetaan akkreditoituun laboratorioon tutkittavaksi. Tila todetaan puhtaaksi, jos laboratorioanalyysissä todetaan, että ilman asbestikuitupitoisuus ei ylitä 0,01 kuitua/cm³.
Osastointimenetelmän lisäksi muita hyväksyttyjä asbestipurkutyön menetelmiä ovat pussipurkumenetelmä, ehjänä irrottaminen, upotusmenetelmä, märkäpurkumenetelmä, märkähiekkapuhallus ja kohdepoistomenetelmä. Menetelmät on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa asbestityön turvallisuudesta 798/2015.
Kun osastointimenetelmällä tehty asbestipurkutyö on valmis, altistumisalue puhdistetaan huolellisesti ja tilan puhtaus varmistetaan ilmanäytteellä. Tila voidaan todeta puhtaaksi, kun ilman asbestikuitupitoisuus ei ylitä 0,01 kuitua/cm³.
Purkutyön tehnyt työnantaja ja työn tilannut rakennuttaja tekevät tilan käyttöönottamisesta yhteisen asiakirjan, jossa todetaan tilan puhtaus sekä mahdolliset jatkokäytön turvallisuuteen liittyvät havainnot.
M.R. Partners toimittaa tilaajalle työn jälkeen lisäksi kattavan luovutusraportin, johon dokumentoidaan tehdyt työt, mittaustulokset ja muut työn kannalta olennaiset tiedot.
9. Mitä laitteita ja suojaimia asbestin purkamisessa käytetään ja miten niitä huolletaan?
Asbestipurkukohteiden pölynhallinta edellyttää laadukkaiden, riittävän tehokkaiden sekä säännöllisesti huollettujen ja testattujen ilmankäsittelylaitteiden käyttöä. Asbestipölyn leviäminen osastoidun työtilan ulkopuolelle estetään alipaineistajalla, jolla luodaan paine-ero purkualueen ja muiden tilojen välille. Lisäksi käytetään asbestityöhön tarkoitettuja erikoisimureita, joilla poistetaan pölyävää materiaalia työn aikana ja sen jälkeen.
Asbestipurkutyössä käytettävien laitteiden puhdistus- ja huoltotoimet suoritetaan viranomaisen hyväksymissä huoltotiloissa aina ennen uuteen työkohteeseen siirtoa. Työn jälkeen laitteet kuljetetaan tulpattuina ja huolellisesti pakattuina huoltotiloihin, jossa niille tehdään joko kevyempi pintojen puhdistus tai perusteellisempi pesu ja suodattimien vaihto tarpeen mukaan.
Ilmankäsittelylaitteiden testaus on suoritettava vähintään kerran vuodessa ja aina kaikkien suurempien huolto- ja korjaustoimenpiteiden, kuten HEPA-suodattimien vaihdon, jälkeen. Uudet ilmankäsittelylaitteet on myös testattava ennen ensimmäistä käyttöä. Luotettavin ja turvallisin menetelmä tähän on DOP-testi.
Asbestipurkutöitä tehdessä on työntekijän aina käytettävä henkilönsuojaimia, sillä niillä estetään asbestikuitujen pääsy keuhkoihin.
Asbestipurkajien käyttämiä henkilönsuojaimia ovat:
purkutyön edellyttämä hengityksensuojain
asbestipurkutyöhön soveltuva, vaatimustenmukainen ja kertakäyttöinen suojavaatetus
suojakäsineet
helposti puhdistettavat jalkineet
tarvittaessa silmien-, kuulon- ja päänsuojaimet.
Osastoidussa asbestipurkutilassa työntekijän on käytettävä puhallinkäyttöistä kokonaamaria. Murenevia asbestimateriaaleja purettaessa käytetään kokonaamaria, jossa hengitysilma tuotetaan paineilmalaitteella.
Asbestityössä käytettävän hengityksensuojaimen on sovittava käyttäjän kasvoille ja suojaimen tiiviys on varmistettava asianmukaisesti. Työntekijän on lisäksi tarkistettava hengityksensuojaimen tiiviys ennen jokaista käyttökertaa. Hengityssuojaimen tiiveystesti voidaan tehdä luotettavasti joko Quantifit- tai Porta Count -menetelmällä.
10. Miten remontoija voi varmistaa, että asbesti poistetaan turvallisesti?
Ennen vuotta 1994 rakennetuissa kiinteistöissä voi olla käytetty asbestia tai muita haitallisia aineita. Siksi on tärkeää huomioida mahdollinen asbestin esiintyminen jo remonttia suunniteltaessa ja varmistaa sen huolellinen poistaminen.
Näiden toimenpiteiden avulla varmistetaan, että remontin aikana tai sen jälkeen ei altistuta asbestille tai muille vaarallisille aineille:
Tilaa asbestikartoitus ennen purkutöiden aloitusta. Ennen vuotta 1994 valmistuneessa rakennuksessa tulee ennen rakenteita rikkovaa remonttia selvittää, sisältävätkö purettavat materiaalit asbestia. Kartoituksessa kannattaa käyttää kokenutta ja tehtävään pätevää asbesti- ja haitta-aineasiantuntijaa (AHA- tai RTA-asiantuntija).
Varmista, että asbestikartoituksessa otettavat materiaalinäytteet ja asbestipurkutyön jälkeinen ilmanäyte analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Tämä varmistaa analyysitulosten luotettavuuden, mikä on olennaista laadukkaan ja turvallisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Valitse purkutyön toteuttajaksi kokenut asbestipurkuluvan omaava purku-urakoitsija, joka noudattaa asbestin purkamiseen liittyviä turvallisuusvaatimuksia ja käyttää työssään asianmukaisia menetelmiä ja laadukkaita välineitä. Lue lisää mitä huomioida, kun valitset asbestipurkutyölle toteuttajaa.
Lisää tietoa asbestista:
Opas asbestityön tilaajalle: Kahdeksan askelta turvalliseen asbestityöhön Työsuojeluhallinto: Asbesti
Kommentit